Edessä jyrkkä sukupuolimutka.
Hyvää kansainvälistä, sanoi mustapartainen sukupuoli, naistenpäivää!
* * *
Huvitun, kun mainostetaan naisten mekkoja tai naisten rintaliivejä. Kuvittelen mielessäni tilanteen, jossa asiakas joutuu todistamaan sukupuolensa erityisesti naisille markkinoituja tuotteita ostaessaan.
– Nämä on naisten rintaliivit, hyvä mies, ei näitä voida sinulle myydä. Ties mitä sinä niillä teet.
– Vaimolle ostan! Ihan ihka oikeesti! Uskokaa nyt! Tässä on vaimolta lupalappu!
– Taitaa olla rouvalla pohjalla pikkuisen liikaa testosteronia tähän mekkoon.
– Mitä?! Justiin aamulla viikset ajelin.
Koska on olemassa ainoastaan naisten mekkoja tai rintaliivejä, sukupuolen mainitseminen tuo mieleeni, että jos kuitenkin niitä kuka tahansa ostelee, miten siinäkin sitten käy. Ei varmaan hyvä heilu!
* * *
Monia vähän yllättäviäkin tuotteita valmistetaan kuitenkin eri sukupuolille, esimerkiksi on erikseen naisten ja miesten kelloja. Ehkä naisten tunti on 50 minuuttia ja siksi ajannäytössä tarvitaan tasoitusta. Ehkä ranteen rakenne on vain niin erilainen, että tarvitaan erityyppiset kellot eri sukupuolille*.
No ei. Taustalla on tietenkin ajatus siitä, että naiset haluavat mieluummin ranteeseensa pikkusievää kimallusta, vaikka samalla rahalla saisi kronografin, ana-digin tai jopa vaiheisen.
* * *
Kirjoittaja ei ehkä aina edes huomaa, miten itsestäänselvästi sukupuolettomiakin asioita tulee sukupuolittaneeksi. Hän voi puhua naisten mekoista ja virkamiehistä, vaikka paremminkin voisi sanoa.
Eipä hätää! Paikalle saapuu aina avulias kielenhuoltaja, joka vetää turhat sukupuolimutkat suoriksi. Hän etsii sukupuolittuneen termin sijalle paremman, ja jos sellaista ei ole, ehkä jopa keksii uuden. Hän ruksii turhat naiset ja turhat miehet tekstistä pois, puhuu ihmisistä ja kaupittelee tuotteita kaikille, jotka haluavat ostaa.
Ennen feministit pilaa taas kaiken -ajatusta huomataan, että tästähän hyötyvät kaikki. Eihän kelpo kauppiasta kiinnosta, mitä se mies(oletettu) rintaliiveillä tekee, kunhan maksaa, mitä pyydetään. Viranomainen hoitaa työnsä ilman, että yhtään virkamiestä tarvitsee kutsua paikalle. Ja niin edelleen.
Kelloista puhuttaessa on kuitenkin luultavasti parempi mainita sukupuoli. Silloin on selvää, millaisesta tuotteesta on kyse. Tai lähes selvää. Voi olla epäselvääkin, mutta joka tapauksessa [ajoin itseni umpikujaan, perääntykää, täällä ei ole mitään nähtävää]
* * *
Kansainvälisen naistenpäivän poliittinen sanoma on hiukan painunut taka-alalle. Se on harmi, mutta en mene nyt siihen. Sen sijaan koukkaan tämän blogin aiheeseen, eli kielenhuoltoon, ja napsautan sen yhteen naistenpäivän kanssa: tasa-arvosta puhuttaessa sukupuoli on syytä tunnustaa, mutta muuten sukupuolen korostaminen yleensä vain lisää erottelua, eripuraa ja epätasa-arvoa. Joskus se myös herättää hyödytöntä huvitusta.
Ja kyllä, tämä on myös kielenhuollon asia. Kieli ei ole elämästä erillinen osa, joka ainoastaan kuvaa maailmaa – se myös rakentaa sitä. Sanat kannattaa valita huolella, jotta puhuttelee kaikkia kieliyhteisön jäseniä.
* * *
Tiedoksi vielä heille, jotka vuodesta toiseen surevat koskas sitten vietetään miestenpäivää: kansainvälistä miestenpäivää vietetään 19. marraskuuta.
* * *
*) Sitä paitsi sukupuolia on enemmän kuin kaksi.
